Blogin puolella on nyt ollut hiljaisempaa ja hyvästä syystä. Olen keskittynyt meidän uuteen perheenjäseneen, suomenlapinkoiran pentuun, Hallaan. Pentu on meidän pitkäaikainen haave, jota kauan pohdittiin. Nyt, kun elämä on asettunut uomiinsa, koti on valmis ja lapset jo vähän isompia, oli hyvä hetki ottaa uusi tyyppi taloon.

Ainoa oikea rotu meidän perheelle tuntui olevan suomenlapinkoira. Nämä koirat eivät helpolla palele pakkasissa, ovat mahtavia retkikavereita ja lapsiperheen koiria. Sopii siis hyvin tänne pohjoisen tunturiin! Halla löytyi läheltä; Kemijärveltä Kanervatunturin Kennelistä läheltä lapsuuskotiani.

Halla on ollut meillä nyt kolme viikkoa. Sisustus meni jossain määrin uusiksi; matot pois, esteet portaisiin ja kodinhoitohuoneen oveen ja sanomalehtiä ja leluja mattojen tilalle. Lasten huoneiden ovet ovat nyt paljolti kiinni koska lattialle unohtuu aina leluja tms. joita ei Hallalle haluta antaa.

Itselleni koiranpennun tuomat muutokset eivät tulleet yllätyksenä koska lapsuuskodissani oli koira. Muu perhe yllättyi meiningin intensiivisyydestä vaikka siitä oltiin etukäteen puhuttu. Nyt kaikki ovat jo tottuneet uuteen tilanteeseen ja tokihan on tiedossa ettei pentuaika loputtomiin kestä. Yöt Halla on nukkunut hyvin alusta asti, kerran yössä käydään pihalla pissalla.

Lapsilla on hieman auktoriteettiongelmia koiran kanssa, mutta sitäkin jumpataan kärsivällisesti, ihan niin kuin kaikkea muutakin pennun kanssa. Pennun hampaat ovat niin terävät ja se käyttäisi niitä mielellään leikeissä..aina täytyisi olla lelu lähettyvillä että saisi sellaisen tarjottua pureskeltavaksi.
Halla on fiksu pikku koira, joka oppii uutta todella nopeasti. Samalla neidiltä löytyy luonnetta vaikka muille jakaa joten tylsää ei ainakaan tule olemaan. Toistoja toistojen perään niin jääräpää uskoo. Ja juttu menee myös toisinpäin, koira opettaa meille paljon itsestämme, halusimme tai emme.

Uskon, että Hallasta tulee mahtava kaveri meille kaikille. Odotan jo innolla retkipäiviä ja laiskoja iltoja jolloin voi vain rapsutella Hallaa sohvalla. Tuohon turkkiin voi jokainen myös itkeä surunsa ja hakea lohtua kun sitä tarvii. Tällä hetkellä nautin erityisesti kävelylenkeistä metsässä missä Halla voi juosta vapaana ja tutustua ympäristöön rauhassa.