Hell, yes!
Meillä tulee kummallakin mieheni kanssa tässä kuussa 40v. täyteen. Suunnitelmissa oli isot synttärit+tuparit, mutta ne bileet sai toistaiseksi unohtaa. Niinpä juhlimme perhepiirissä tänä viikonloppuna. Raksahaalari ripustettiin hetkeksi naulaan ja pysähdyttiin kilistelemään ja herkuttelemaan. Ihanat kakut tilasin paikallisesta Petäjälammen Herkusta.

• 

• 

• 

Miltä tuntuu täyttää neljäkymmentä? Olen miettinyt tuota viime vuosina seuratessani ystävieni synttäreitä. Hirveän moni ei ole ollut siitä ylpeä. Onko 40 joku rajapyykki, minkä ylittäessä on virallisesti vanha tai ainakin keski-ikäinen? Tai tuleeko silloin summattua menneitä vuosia ja jos ei ole tyytyväinen näkemäänsä niin ahdistaako vanheneminen? Onko iällä väliä?

Isäni halatessa minua totesin hänelle, että nyt ymmärrän sen kun ihmiset sanovat, etteivät tunne itseään ikäisekseen. En minäkään. Joskus nelikymppinen kuulosti ikälopulta. Nyt eräs viisas ystäväni sanoi minulle (mummoaan lainaten), että minulla on vielä 10v. harjoittelua, sitten vasta elämä alkaa. Ja tuo mummu eli 5kk vajaa 100 vuotiaaksi!

Muistan joskus parikymppisenä Barcelonan biitsillä ihastelleeni paikallisia n. 40v. naisia. Heidän masuistaan näki, että ne olivat kantaneet ympärillä leikkivät lapset, mutta ne naiset olivat piru vie upeita! Heistä kumpisi sellainen seesteinen itsevarmuus, ja painoin sen kuvan mieleeni. Jos olen hitusenkin sitä mitä ne guapas, niin hyvin menee 🙂

Totta kai itsekin pysähdyin summaamaan elettyjä vuosia. Paljon on tullut tehtyä ja nähtyä ja olen tosi kiitollinen siitä, että nuorena tajusin nauttia elämästä; juhlia, rentoilla, matkustella ja viettää paljon aikaa ystävien kanssa. Olen kiitollinen kovaäänisestä sydämestäni joka ohjaa minua oikeaan suuntaan. Olen kiitollinen lapsistani. Olen kiitollinen Tuomaksesta ja kaikesta mitä yhdessä ollaan jo ehditty. Viimeiset vuodet ollaan tehty tosi paljon kaikkea. Tänä kesänä uusi koti tulee kutakuinkin valmiiksi kun piha valmistuu. Seuraavat 10v. voisivat olla omistetut elämästä nauttimiselle.

Miltä sinusta vanheneminen tuntuu? Oletko ylpeä siitä missä olet vai ahdistaako se? AJankulua ei voi muuttaa, mutta omia asenteita ja pölyttyneitä uskomuksia voi. Avaa siis se shampanja ja kilistele itsellesi!