Tajusin juuri, että meillä tuli tällä viikolla täyteen kaksi vuotta Kuusamossa. Väkisinkin tuli mietittyä miten tuo aika on mennyt ja miltä se on tuntunut. Päätöstä muutosta ei ole tarvinnut katua, on todella kiitollinen olo kun joka aamu herätessään on iloinen siitä mitä ympärillä on. Perhe, kaunis luonto ja rakas, itse itselle rakennettu koti.

Nämä vuodet ovat olleet todella vauhdikkaat erityisesti talon rakentamisen vuoksi ja nyt nautin hitaammasta tahdista. Piha valmistuu ensi kesänäkin, nyt on tärkeämpää nauttia ympäröivästä luonnosta ja harrastusmahdollisuuksista, laiskoista päivistä, lempeistä saunan löylyistä ja viikonlopuista Kemijärven ja Oulun mummiloissa.

Itse olen henkilökohtaisesti saanut kasvaa ihmisenä ainakin hippusen ja onnelliseksi minut tekee varsinkin se, että olen kuunnellut sisintäni ja tehnyt valintani sen mukaan. Valinnat ovat olleet oikeita, vaikka moni varmasti kauhuissaan pyöritteli silmiään kun esimerkiksi irtisanouduin vakitöistä rakennusprojektin aikana. Käsittääkseni emme saa uusintoja, joten parasta elää nyt niin ettei sitten kiikkustuolissa tarvitse harmitella.

Viime vuosi valokuvausopintojen parissa oli huikea. Pääsin kuvaamaan vaikka mitä mielenkiintoista, sain rauhassa kuulostella itseäni ja ennen kaikkea opiskeluporukka palautti uskoni ihmisiä kohtaan. Jotain kuvausprojekteja on tullut tehtyä ja ne ovat tosi mieluisia.

Viime talven aikana ymmärsin rakastavani graafista suunnittelua ja digitaalisen ilmeen luomista. Mietin missä näitä juttuja Kuusamossa tehdään ja soitin sinne. Nyt istun paikallisessa mainostoimistossa opissa ja ihmettelen päivittäin miten siistejä juttuja saan tehdä.

Seuraava iso asia meidän perheelle on tuleva perheenlisäys. Jos kaikki menee hyvin, lähitulevaisuudessa meillä tassuttelee suomenlapinkoira. Häntä odotetaan jo kovasti perheeseen <3